Alkuajatus ja uskonto

Alkuajatus voidaan kuitenkin katsoa uskonnoksi, koska se paneutuu henkisen alkuperän jälleenlöytämiseen, palauttamiseen.

Alkuajatus ollee kuitenkin ainoa uskonto, joka kieltää uskomisen ja ilmaisee selkeästi, että Alkuajatus ei ole totuus, se on totuuden tarkastelun väline.

Suomen kielen sana uskonto antaa helposti väärän kuvan asiasta, koska se voidaan liittää uskomiseen. Monien muiden eurooppalaisten kielten uskonto-sanaa vastaava religion ei johdu sanasta uskoa.

Religion tulee latinasta ja sen katsotaan juontuvan latinan sanasta: religare, re = jälleen, ligare = yhdistyä. Tällöin uskonto tarkoittaa jälleenyhdistymistä, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että palataan alkuperän yhteyteen ja tällä tavalla määritellen Alkuajatus on religion eli uskonto, tai uskonnollinen filosofia.

Alkuajatuksella ei ole uskontunnustusta, pelastusoppia, jumalia, eikä myöskään moraalioppeja, viimeisellä tuomiolla uhkailua tai muutakaan sellaista, millä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Alkuajatus auttaa ymmärtämään ja vapauttamaan sisäistä maailmaa, mutta se ei kerro mitä jonkun tulisi tehdä ja kuinka jonkun tulisi elää.

Kun henkilö saavuttaa sisäisen vapauden, hän elää totuudessa ja hän on hyvä. Hän ei tarvitse pelastusoppeja, jumalia, moraalioppeja tai viimeisellä tuomiolla uhkailua ollakseen hyvä, koska hän on sitä luonnostaan ollessaan sisäisesti vapaa.